Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Yksikön perustajille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyötä. Tästä syystä koko henkilökunta on käynyt koulutuksen kognitiivisen käyttäytymisterapian perustiedoista. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan muutosta haastaviin tilanteisiin ja käyttäytymiseen.
Sijoituksen aikaisen työskentelyn tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen kasvuympäristö, joka tukee heitä kasvussa ja kehityksessä. Arjessa tärkeitä asioita ovat koulunkäynti, harrastaminen ja arjentaitojen opettelu. Sijoituksen aikana perheen kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Nuoren läheiset otetaan osalliseksi kuntoutumisprosessiin. Perhettä tavataan ja heidän avullaan pyritään saamaan parempi käsitys nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanteesta, elämänhistoriasta, haasteista ja vahvuuksista. Tavoitteena on auttaa nuorta ja hänen perhettään löytämään keinoja ja välineitä selviytyä arjen haasteista. Työskentelyssä nuorten kanssa luotamme johdonmukaisuuteen, kunnioitukseen, yksilöllisyyteen, rajoihin ja yhteisiin toimintalinjoihin. Kokemuksemme mukaan Kaislaan sijoitettujen nuorten kohdalla nämä ovat ensisijaisen tärkeitä asioita, joita aikuisten tulee huomioida.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Yksikkömme kuntouttavaa työtä ohjaavana viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on Käypä hoito – suosituksessakin mainittu psykoterapiamuoto, joka on tutkimusten mukaan tehokkain hoitomuoto useimmissa psykiatrisissa sairauksissa sekä sopii hyvin käytöshäiriöisten ja epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien nuorten kuntoutukseen. Käyttäytymisterapian on tutkittu olevan erityisen tehokas hoitomuoto mm. ahdistuneisuus-, pelko-, ja masennusongelmissa, syömis- ja unihäiriössä, oppimisvaikeuksissa, parisuhdeongelmissa, huonoa itseluottamusta hoitaessa, väärinkäyttöongelmissa, skitsofrenian ja erityyppisten stressiongelmien hoidossa sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvissä häiriössä.
Psykiatrinen erityisosaaminen
Psykiatrisesti oireilevien nuorten kanssa työskentelyssä lähdemme etsimään uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja entisten toimimattomien ongelmaratkaisumallien tilalle. Tilanteita käydään läpi erilaisin menetelmin kuten esimerkiksi ketjuanalyysin avulla, jolla voidaan havainnollistaa nuorelle omia tunnereaktioita, ajatuskuvioita ja syy-seuraussuhteita. Psykiatrista hoito-osaamista vaativien nuorten kanssa tärkeänä on nähty myös ns. tunnetyöskentely. Nuorten kuntoutumista voidaan seurata ja mitata sijoituksen aikana perinteisten menetelmien lisäksi myös mm. erilaisilla valideilla psykiatriassa käytettävillä mittareilla, joiden käyttö lastensuojelussa on vielä melko harvinaista.
Neuropsykiatrinen erityisosaaminen
Neuropsykiatrista (ADHD, ADD, Asperger, Tourette) kuntoutusta tarvitsevat nuoret tulevat Kaisla-yksikköön usein myös psykiatrisen kuntoutustarpeen perusteella. Neuropsykiatrisiin häiriöihin linkittyy vahvasti liitännäisoireina psykiatrisina haasteina nähtävät oireet / sairaudet. Liitännäisoireina ”nepsy” lapsilla ja nuorilla voi olla masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, pakko-oireita ja/tai ajatuksia, pelkoja, unihäiriöitä, oppimisvaikeuksia, huono itseluottamus sekä erilaisia käytöshäiriöitä. Nepsy-nuorten kanssa työskentelyssä olemme saaneet hyviä tuloksia liitännäisoireiden lievittymisessä sekä toiminnanohjauksen haasteissa. Etenkin neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten kanssa harjoitellaan arjen- ja elämänhallinnallisia taitoja sekä vuorovaikutustaitoja.